FINdustrie 4.0 – Dortmund digikuumeessa

07.11.2017

Dortmundissa 5. lokakuuta 2017 järjestetyssä Deutsch-Finnischer Digisummit -tapahtumassa pureuduttiin aiheeseen “Hyödyntämättömät liiketoimintamahdollisuudet – FINdustrie 4.0”. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Dortmundin kauppakamarin (IHK zu Dortmund) kanssa. Tapahtuman aikana lukuisat eri Industrie 4.0 -toimialojen yritykset esittelivät ratkaisujaan, jotka vaihtelivat perinteisten teollisten järjestelmien jälkiasennuksesta autonomisiin järjestelmiin. Kiinnostavat keskustelutkaan eivät jääneet käymättä.

Vuoden 2017 DESI-indeksin (Digital Economy and Society Index) mukaan Suomi sijoittuu toiseksi Euroopan eniten digitalisoituneiden maiden listalla. Suomen Saksan-suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde totesikin: ”Suomella on kaikki edellytykset tulla Pohjolan digikeskukseksi, koska pärjäämme hyvin erilaisissa digitaalisuutta mittaavissa vertauksissa.”
Sekä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Andreas Ostrowicki että Dortmundin kauppakamarin varatoimitusjohtaja Wulf-Christian Ehrich korostivat Dortmundin – entisen teollisuusmetropolin – merkitystä yhtenä Saksan dynaamisimmista teknologiakeskuksista. Tämänhetkisten investointien perusteella Saksan näkökulmasta pienehkö Suomen markkina on erittäin mielenkiintoinen innovaatiokumppani.

Yhdessä maailman markkinoille

Suomen keskuskauppakamarin Ilkka Lakaniemi korosti Saksan ja Suomen yhtäläisyyksiä teollisuuden rakenteiden sekä talouden vientiriippuvuuden osalta. Lakaniemen mukaan Saksan ja Suomen yhteistyön parhaat mahdollisuudet ovat mm. toimialakohtaisissa digitointistrategioissa, nuoressa digitaalitaloudessa, älykkäässä energiassa sekä vakaan ja luotettavan IT-ympäristön luomisessa. Hänen mukaansa on oleellista toimia yhdessä, sillä viime kädessä kyseessä ovat maailmanmarkkinat. ”Olemme täällä yhdessä luomassa sitä, mitä globaalit markkinat tarvitsevat”, Lakaniemi totesi. Lisäksi hän nosti esiin, että teknologian on hyödytettävä koko yhteiskuntaa eikä olla pelkästään koulutettujen ihmisten etuoikeus.
Heikki Hallila esitteli teollisuusautomaatioon keskittyvän Fastemsin strategiaa: yritys siirtää painopistettään fyysisistä laitteista dataan ja muuntautuu laitteistopohjaisesta ohjelmistopainotteiseksi toimijaksi. Fastemsilla, kuten useimmilla Industrie 4.0 -ympäristössä toimivilla yrityksillä, haasteeksi muodostuu yhtäaikainen tuotteiden päivittäinen päivitys ja uusien digitaalisten tuotteiden kehittäminen. Vielä haastavamman tästä tekee se, että “digitalisaatiossa ei ole kyse vain teknologiasta, vaan ihmisistä ja strategiasta”.

Yksittäistä ja toimialat ylittävää

Toisen esimerkin suomalaisesta digitaalisesta innovaatiosta tarjoili hitsauskoneiden valmistaja Kemppi. Mika Kuusela kertoi, kuinka yritys dokumentoi ja valvoo hitsausolosuhteita digitaalisesti. Tämä mahdollistaa ongelmien havaitsemisen ja ratkaisemisen hyvin varhaisessa vaiheessa. Kempin kehittämä universaali ohjelmisto toimii myös muiden valmistajien hitsauslaitteiden kanssa.
DIMECC-innovaatioklusterin Päivi Haikkola kertoi itseohjautuvista järjestelmistä, jotka muodostavat Industrie 4.0:aan sisältyvän seuraavan kehitysvaiheen. Hän esitteli merenkulun ekosysteemiä ”One Sea Ecosystem” esimerkkinä itseohjautuvien järjestelmien kehittämisestä yritysten kesken, jotka usein kilpailevat keskenään. Merenkulussa digitaaliset järjestelmät voisivat pelastaa ihmishenkiä: suurin osa onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä ja ne olisi mahdollista välttää itseohjautuvien laivojen avulla.

05.10.2017 Dortmund City – Deutsch – Finnischer Digisummit IHK zu Dortmund – Copyright Stephan Schuetze fuer die IHK

Fokuksessa digikumppanuus

Tapahtuman toisessa osassa esittäytyivät saksalais-suomalaisen digikumppanuushankkeen kaksivuotisen Industrie 4.0 -ohjelman 13 suomalaisosanottajaa. Yritykset oli jaettu tarjoamiensa palvelujen tai tuotteiden perusteella joko tiedonkeruu-, sovellukset- tai palvelut-kokonaisuuteen. Roland Bergerin Hauke Bosse alusti kunkin kokonaisuuden lyhyellä markkinayhteenvedolla. Yritykset on esitelty infoboksissa.

Yrityksille oli lisäksi järjestetty yhteensä 30 kohdemarkkina-analyysin perusteella räätälöityä kahdenkeskistä yritystapaamista.

Tapahtuman aattona NRW.Investin järjestämän seminaarin ja get togetherin puitteissa käytiin vilkkaita keskusteluja.

 

Startupit ja tulevaisuuden ratkaisut

Samaan aikaan keskustelujen aikana oli käynnissä myös tapahtuman kolmas osio. Paneelikeskustelussa verrattiin molempien maiden, Saksan ja Suomen startup-ekosysteemejä.

DIMECC:n Essi Huttu esitteli konkreettisia esimerkkejä yritysten välisistä innovaatioista ja nosti esiin seikkoja, miksi juuri Suomen markkinat sopivat erityisen hyvin tämänkaltaiseen yhteistyöhön.
Iltapäivän viimeisessä esitelmässä KONEen Alexander Wüllner kertoi IIOT-yrityksen palveluliiketoiminnan muutoksista, teknisistä ratkaisuista ja haasteista. “Ongelmana on, että asiakkaamme eivät välitä tuotteistamme – kunnes jokin menee rikki.” Siksi varhaisten indikaattoreiden analyysillä on tärkeä rooli vikojen ehkäisyssä.

Pystymme siis jo nyt ennustamaan tulevaisuutta – mitä tulee seuraavaksi?

Saksalais-suomalaisen digikumppanuushankkeen Industrie 4.0 -ohjelman yritysten tuotteet ja palvelut:

Tiedonkeruu

• Tuotteiden tai henkilöiden seuranta RFID-tageilla: Confidex
• Perinteisten tuotantokoneiden muuntaminen älykkäiksi: Distence
• Koneiden tilan reaaliaikainen seuranta langattomien sensorien avulla: Trelab
• Asennettujen vesipumppujen muuntaminen älykkäiksi: Viimatech

Sovellukset

• E-learning-jatkokoulutusratkaisut työntekijöille: Arcusys
• Tuotantolaitteistojen lisätty todellisuus -ratkaisut (AR): Augumenta
• Ajansäästöä tuotannossa mobiilisovelluksilla: Collapick
• Prosessiautomaatio ohjelmistorobotin avulla: Eera
• Tehtaiden modernisointi älykkäillä järjestelmillä: Elisa
• Toimittajaketjun digitaalinen hallinta ja auditointi: Enersense

Palvelut

• Big data analytics: Avarea
• Monimutkaisten ja turvallisuuden kannalta tarpeellisten teollisuussovellusten kehitys: SSF
• Cybersecurity & Industrie 4.0: VTT